Ajassa
7.3.2017

Näin Kerava ehkäisee nuorten syrjäytymistä – entä sinun kotikuntasi?

Yhä useampi suomalainen nuori aikuinen elää työn ja koulutuksen ulkopuolella. Keravan toimintatapa todistaa, että kunnilla on halutessaan kädessään ratkaisun avaimet.

Ohjaamoviikko
Valtakunnallinen Ohjaamoviikon tapahtuma pidettiin 14. helmikuuta Keravan Ohjaamossa aiheena ”Työtä tarjolla, mahdollisuus työhaastatteluun”. Kuvaajina Tomi Karppinen & Timi Lempinen, Nuorten työpaja Jengasta, Keravalta.


Kun ilman työtä tai koulutuspaikkaa oleva nuori kävelee sisään Keravan Nuorten talossa toimivaan Ohjaamoon, hän astuu sieltä hetken päästä ulos työpaikka taskussaan tai mielessään selvä näkemys uudesta opiskelupaikasta ja sinne hakemisesta.

Keravalla näin on tosiaan tapahtunut. Kun alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu yhden luukun periaatteella toimiva palvelupiste on järjestänyt nuorille infoja työnhausta ja koulutusmahdollisuuksista, se on kutsunut samalla paikalle myös yhteistyökumppaneitaan, työntekijöitä etsiviä yrityksiä. Infoon tuleva nuori on saattanut päästä työhaastatteluun jo paikan päällä.

Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, jossa nuori aikuinen voi tehdä erilaisia hakemuksia, hakea tietoa, saada uraohjausta ja olla vaan, kertoo Ohjaamosta Keravalla vastaava Mia Talikka.

Mia Talikka
Ohjaamosta Keravalla vastaava Mia Talikka Tajua Mut! koulutuksessa.


Tarkoituksena on, että nuoret saavat samasta paikasta apua koulutukseen, uran suunnitteluun ja ylipäätään uuteen itsenäiseen elämään. Byrokratiaviidakkoon jumiutumisen sijaan nuori saatetaan esimerkiksi liittää WhatsApp-ryhmään, jossa työpaikoista ilmoitellaan.

Useissa kunnissa toimivat Ohjaamot ovat yritys päästä eroon nuorten pompottelusta eri palvelujen välillä. Pönöttävien tiskien sijaan palveluista on haluttu kehittää matalan kynnyksen eteistila, jossa toivotetaan tervetulleeksi ja autetaan eteenpäin. Yhteistä ohjaamoille on, että palvelu on tuotu nuorten luokse. Paikka ei ole nuorta leimaava vaan rento ja ehkä vähän katu-uskottavakin.

Ohjaamot ovat esimerkki siitä, että ratkaisuja nuorten ongelmiin on jo, jos niitä halutaan, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

– Tämä on todella iso asia. Suomalaiset nuoret on autettava koulutukseen ja töihin, ja kunnat ovat siitä suuressa vastuussa.

Sahamies pudottelee väitteensä tueksi litanian hälyttäviä numeroita:

Suomalaista 20–24-vuotiaista nuorista jo niin iso osa työn ja koulutuksen ulkopuolella, että luku ylittää OECD-maiden keskiarvon. 20–29-vuotiaista 17 prosenttia on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa*.

– Se on iso juttu, sillä se vaikuttaa suoraan myöhempään työllistymiseen. Koulutus olisi parasta syrjäytymisen ehkäisyä, Sahamies sanoo.

Huolestuttavaa on myös toisen asteen koulutuksen päättäneiden työttömyys. Kuuden viime vuoden aikana lukiosta valmistuneiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 160 prosenttia, ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden 60 prosenttia**. 

Miika Sahamies_verkkokäyttö
Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Kuntien pitäisi tehdä paljon enemmän, ja ne voisivat niin myös tehdä, Sahamies sanoo. Muutama vuosi sitten nuorisotakuun työryhmä julkaisi tiettyjä toimenpiteitä, joilla syrjäytymiseen voisi puuttua paremmin.

Moni ehdotuksista toteutui, mutta yksi jäi tekemättä: se, että nuoret saisivat tarvitsemansa ohjauksen yhdeltä luukulta. Yhteistyön pitäisi olla monialaista, ja toiminta pitäisi silppuhankerahalla pyörittämisen sijaan vakiinnuttaa osaksi kunnan arkea.

Keravalla on tehty juuri näin, ja tulokset ovat olleet hyviä. Mitä se on vaatinut?

Eri tahojen vahvaa tahtoa yhteistyöhön, Mia Talikka sanoo. Ohjaamon verkostossa on mukana iso joukko: etsivä nuorisotyö, te-palvelut, aikuissosiaalityö, elinkeinotoimi, nuorisopalvelut, nuorten työpajat…. 

Se on tarkoittanut halua ylittää sektorirajat ja miettiä asioita nuoren tarpeiden näkökulmasta. Nuoren ympärille tehdään tiivis yhteistyöverkko, eikä hänen tarvitse yrittää etsiä apua itse.

Mukana olleilta nuorilta saatu palaute on ollut pelkästään hyvää, Mia Talikka kertoo.

– He ovat saaneet avun nopeammin kuin ovat ajatelleet, ja ovat ottaneet isoja harppauksia elämässä eteenpäin.

Yhteistyötä tehdään nyt tiiviisti myös esimerkiksi Tajua Mut! -mallin avulla. Se tarkoittaa yhteistä ilmoitussysteemiä, jossa kuka tahansa nuoren kanssa tekemisissä oleva voi “liputtaa” nuoren eli nuoren luvalla ohjata tämän eteenpäin, jos huomaa, että tämä tarvitsee tukea jonkun asian ratkaisemisessa.

Nuorten elämän siirtymävaiheita pitäisi helpottaa, sanoo Miika Sahamies. Ja vaikka kuntien velvollisuudet muuttuvat, tämä vastuu on kunnilla jatkossakin.

Sahamies kannustaa ottamaan asian esiin oman kuntavaaliehdokkaan kanssa: miten asia on hoidettu kotikunnassasi? Kuten Keravan ja monen muun Ohjaamo-mallia käyttävän kunnan esimerkki kertoo, hyviä malleja on.

– Niistä voi ottaa ihan suoraan esimerkkiä oman kunnan asioiden hoitamisessa.


* Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetilasto
** Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

  • Teksti: Veera Luoma-aho
  • Kuvat: Tomi Karppinen & Timi Lempinen, Nuorten työpaja Jengasta, Keravalta ja LIisa Takala.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje