Ajassa
16.3.2017
Akavikko 1
Akavan ekonomisti Heikki Taulu (vas.), asiantuntija Anu Tuovinen, asiantuntija Elina Moisio ja asiantuntija Miika Sahamies kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot: Miten työelämässä jaksetaan entistä pidempään

Eläketurvakeskus uutisoi helmikuussa eläkkeellesiirtymisiän pysyneen ennallaan. Eläkelainsäädännön puolella on tehty lähes kaikki mitä voidaan työurien pidentämiseksi. Miten työssä jaksetaan entistä pidempään ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Uusi Akavikot-raati eli Akavan Elina Moisio, Miika Sahamies, Heikki Taulu ja Anu Tuovinen kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Elina Moisio: Erilaiset joustot ovat tervetulleita

Elina Moisio_rajattu

Minua ei yllätä se, että eläkkeellesiirtymisikä ei ole vielä myöhentynyt toivotulla tavalla. Tähänastiset uudistukset järjestelmään kuitenkin suosivat suuria ikäluokkia, jotka jäävät kohtalaisen nuorina eläkkeelle. Eläkejärjestelmän kannustimet kolahtavat vasta meihin, pienempiin ikäluokkiin. Meidän pitää pysyä työelämässä paljon pidempään saadaksemme siedettävän eläkkeen. Näin eläkkeelle jäämisen ikä nousee pakostakin.

Ihmisen työssä jaksamista ei pitäisi tukea vain lähellä eläkeikää. Moni hoivaa työnsä ohessa pieniä lapsiaan, omia vanhempiaan tai koiriaan. Erilaiset joustot lisäävät tunnetta siitä, että koko elämän kokonaisuus on hallussa. Itse ainakin kaipaan myös tauon mahdollisuuksia. Siksi pitäisi vaalia opintovapaan tai vuorotteluvapaan tyylisiä ratkaisuja.


Miika Sahamies: Katse kiinnitettävä työuran alkuun ja keskivaiheeseen

Miika Sahamies

Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuoret arvostavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta suhtautuvat epäilevästi sen säilymiseen. Nuorista vain 55 prosenttia näkee tulevaisuutensa valoisana, mikä kielii osaltaan yleisen luottamuksen rapautumisesta ja hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Tilanne ei ole lupaava, kun samaan aikaan nuorten oletetaan jaksavan työelämässä aiempia sukupolvia pidempään.

Kun eläkelainsäädännön puolella on tehty lähes kaikki mahdollinen työurien pidentämiseksi, tulee miettiä, mikä nuoria todella auttaisi ja motivoisi pysymään nykyistä paremmin mukana työelämässä. Kun takaraivossa ovat yhä samanaikaiset uutiset korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmien lisääntymisestä, lienee vastaus selvä: katse on kiinnitettävä työuran alkuun ja keskivaiheille, erityisesti työ- ja opiskeluhyvinvointiin ja yksilölliseen jaksamiseen.

Työllistymisen nivelvaiheet erityisesti korkeakouluopiskelujen jälkeen ja työttömyyden yhteydessä vaarantavat työurien pidentymistä. Opintojen aikainen, omaan alaan liittyvä työkokemus ja työelämäkontaktit edistävät vastavalmistuneiden työllistymistä. Korkeakoulutetuille työttömille ja työttömyysuhan alaisille ei ole tarjolla kattavasti asiantuntevia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Kun nivelvaiheisiin liittyviin ongelmiin ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen löydetään tehokkaita ratkaisuja, vahvistetaan samalla nuorten luottamusta hyvinvointivaltioon.


Heikki Taulu: Työelämän pahin ongelma on, että työelämään ei osa aikuisista pääse lainkaan

Heikki Taulu

Työssä jaksetaan entistä pidempään. Tämä vaikuttaa ilmiselvältä, jos tarkastellaan 25-vuotiaiden eläkkeellesiirtymisiän odotteen kehittymistä vaikkapa vuosituhannen vaihteen tienoilta alkaen. Odote on noussut alle 59 vuoden tasolta yli 61 vuoden tasolle. Erityisesti vuoden 2008 jälkeen kehitys on ollut nopeaa, mutta aivan viime vuosina vauhti on hidastunut tai jopa pysähtynyt. Parantunutta työssä jaksamista kuvaa tilastojen tasolla myös se, että vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus eläkealkavuuksista on kasvanut merkittävästi samalla, kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pienentynyt. Vielä vuosituhannen alkupuolella oli yleisempää siirtyä työkyvyttömyys- kuin vanhuuseläkkeelle. Myös työllisyysasteet ikääntyneillä eli 55 vuotta täyttäneillä ovat kehittyneet myönteisesti kuluneella vuosituhannella; suunta on ollut aivan toinen kuin nuoremmilla ikäluokilla. Useilla keskeisillä mittareilla mitaten työssä siis todellakin ainakin toistaiseksi jaksetaan entistä pidempään.

Nämä muutokset toki kuvaavat vain sitä, että työssä jaksetaan entistä pidempään. Nämä eivät sano mitään siitä, miten työssä jaksetaan. Työssä kyllä sinnitellään, mutta miten siellä menee? Siis miten työssä jaksetaan? Tilastokeskuksen ansiokkaan työolotutkimuksen aineistojen mukaan tässäkin suhteessa Suomessa työtä tekevien valtaosalla menee työelämässä varsin hyvin: työssä kehittymisen ja etenemisen mahdollisuudet ovat parantuneet selvästi, työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus on laskusuunnassa eikä yksitoikkoisuuskaan ole ainakaan kasvanut. Myös kiireen haittaavuus on laskusuunnassa, vaikka sitä ei aina uskoisikaan. Työtä pidetään edelleen tärkeänä osana elämää, vaikkakin vapaa-ajan merkitys on ajan myötä kasvanut. Tätäkin voidaan pitää kehittyvässä yhteiskunnassa tavoiteltavana ilmiönä.

Työllisten valtaosalla siis menee työssä aina vain paremmin ja paremmin. Tämän lisäksi työssä viihdytään aina vain pidempään ja pidempään; tosin aivan viime vuosien kehitys näyttää eläkkeellesiirtymisiän odotteen osalta tasaantumisen merkkejä, mutta tämänkin voi olettaa olevan väliaikainen vaihe, koska pitkän aikavälin trendi on niin selvä. Työelämätutkimuksen maallikon johtopäätös on: hyvin menee, jatketaan samaan malliin!

Työssä jaksamisen ongelmaa ei tietenkään ole lainkaan niillä, joilla ei ole työtä jaksettavaksi. Vastentahtoinen työelämän ulkopuolella olo, erityisesti työttömyys, onkin se ongelmallisempi osa työelämästä, joka ei työelämän laatua kuvaavissa tilastoissa näy. Tälläkin hetkellä lähes 350 000 työtöntä työnhakijaa – 13 prosenttia työvoimasta – voi vain haaveilla työkiireestä tai työn ruumiillisesta rasittavuudesta. Näistä yli vuoden ajan haaveilleita on jo yli 120 000 ja määrä kasvaa edelleen. Työelämän pahin ongelma yhteiskunnan ja yksilön tasolla on se, että sinne ei niin suuri osa aikuisista pääse lainkaan mukaan.


Anu Tuovinen: On syytä miettiä keinoja tukea ikääntyneiden kouluttautumista ja työhyvinvointia

Anu Tuovinen

Onko kyse lopultakaan jaksamisesta vai ennemminkin halusta tai haluttomuudesta jatkaa työelämässä? Miksi jatkaa raadantaa, jos vapaa-aikaakin voisi viettää; harrastaa, matkustella, talvehtia etelän lämmössä tai touhuta lastenlapsien kanssa. Moni varmasti kokee, että jos on aloittanut työuran parikymppisenä, on jo kantanut oman kortensa yhteiseen kekoon reilun 30 vuoden aikana. Kun eläkeikä sitten tulee täyteen, muu elämä ymmärrettävästi houkuttelee.

Milloin yksilön valintoihin pitää puuttua yhteisen hyvän nimissä? Ehkäpä juuri tässä vaiheessa, kun Suomen huoltosuhde kaipaa kohennusta ja eläkkeiden maksajia tarvitaan lisää, jotta eläkejärjestelmän idea ja rahoituspohja kestää. Kyse ei enää ole vain yksilön omista valinnoista vaan koko yhteiskunnan edusta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tulevien sukupolvien eväitä ei saa syödä ennen aikojaan.

Ihmisiä on kannustettava jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään ja edistettävä työkykyä kaikin voimin. Tätä hoemme kyllästymiseen asti. Hokeminen ei kuitenkaan riitä, tarvitaan tekoja – keppiä ja porkkanaa. Työttömyyseläkeputki mahdollistaa ehkä liiankin helposti työnantajalle siistin tavan siirtää ikääntyneet sujuvasti pois työelämästä. On syytä miettiä muita keinoja ikääntyneiden työntekijöiden turvan järjestämiseksi. Heille on tarjottava riittävästi kouluttautumismahdollisuuksia ja työhyvinvointia tukevia toimia, jotta ura jatkuu - myös mahdollisen työttömyysjakson jälkeen

Työelämää on kehitettävä joustavammaksi eri elämäntilanteet huomioiden. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen ja osa-aikatyön tekemiseen, työnkuvan muokkaaminen sekä erilaiset työaikajärjestelyt ovat keskeisiä keinoja työssä jaksamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Meillä työelämässä olevilla ja poliittisilla päättäjillä on vastuu rahoittaa ja rakentaa yhteiskuntaa, ei repiä sitä rikki.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje